Usein kysyttyä
- Minne vaatteet päätyvät keräyslaatikosta?
- Millä alueilla UFF kerää vaatteita?
- Kuinka monta prosenttia kerätyistä vaatteista lähetetään kehitysmaihin?
- Minne lahjoitetut rahat menevät?
- Meneekö apu perille?
- Miksi UFF ei myy vaatteita halvemmalla vaikka se saa ne ilmaiseksi?
- Miksi UFF myy vaatteita myös tukkumyynnissä?
- Kuka omistaa UFF:n?
- Mitä yhteistyökumppani ADPP Mosambik tekee?
- Miten käytetyn vaatteen vienti vaikuttaa kohdemaan vaateteollisuuteen?
- UFF-yhdistyksiä on myös muissa Euroopan maissa. Ovatko ne yksi ja sama yhdistys?
- Mikä on UFF:n ja Humana People to People:n välinen suhde?
- Kuinka monta työntekijää Humanan kehitysprojekteilla työskentelee?
- Miksi Tvindin opettajaryhmä liitetään UFF:ään?
Minne vaatteet päätyvät keräyslaatikosta?
Keräyslaatikoista vaatteet kuljetetaan UFF:n lajittelukeskukseen Klaukkalaan. Lajittelukeskuksessa saapuneet kuormat punnitaan ja kirjataan ylös.
Noin kolmasosa kerätyistä vaatteista lajitellaan. Lajittelukategorioita ovat esimerkiksi myymälöihin menevät vaatteet/tekstiilit ja kengät; Afrikkaan toimitettavat kesävaatteet ja -kengät sekä tekstiilit; tukkumyyntiin menevät talvivaatteet ja -kengät; lumppu; jäte, ja pientavara.
Vaatteet, joita yhdistys ei lajittele itse, pakataan ja myydään tukkuerissä.
Afrikkaan toimitettavat vaatteet vastaanottaa kohdemaassa UFF:n yhteistyöyhdistys, Mosambikissa ADPP Mozambique ja Malawissa DAPP Malawi. Nämä kumppanit lajittelevat vaatteet uudelleen vastaamaan paikallisia tarpeita ja myyvät pääosan vaatteista tukkuasiakkaille (n. 95 % vastaanotetuista vaatteista). Myyntituloksella yhdistykset rahoittavat sosiaali- ja koulutusalan kehityshankkeita. Pienempi osa vaatteista (n. 5 %) voidaan antaa välitöntä hätäapua tarvitseville, kuten luonnonkatastrofien uhreille tai orpokoteihin. Tukkuasiakkaat puolestaan myyvät vaatteet paikallisilla toreilla ja käyttävät myyntitulot esimerkiksi lastensa koulutukseen tai ruoan hankintaan. Pienyrittäjät työllistävät usein itsensä lisäksi myös pari kolme muuta henkilöä.
Millä alueilla UFF kerää vaatteita?
Keräys tapahtuu eteläisessä Suomessa. Keräyspisteiden osoitteet löydät näiltä sivuiltamme 'vaatekeräys'-osiosta. Lisätietoja keräyspisteitä koskien: puh. (09) 2764 7621; 2764 7622 tai vaatekerays@uff.fi.
^ Sivun alkuunKuinka monta prosenttia kerätyistä vaatteista lähetetään kehitysmaihin?
Vuosittain UFF kerää vaatteita yli 8 miljoonaa kiloa. Määrästä noin 5 prosenttia toimitetaan Mosambikiin ja Malawiin.
^ Sivun alkuunMinne lahjoitetut rahat menevät?
Suomen UFF-yhdistyksen lähettämät rahalahjoitukset vastaanottaa kohdemaassa yhteistyöorganisaatio, joka toteuttaa sosiaali- ja koulutusalan kehitysprojekteja kyseisessä maassa. Suomen UFF:n hallitus päättää vuosittain hakemusten perusteella, mille kehitysprojekteille taloudellista tukea lahjoitetaan. Avustuskohteita on vuosittain 15-20. Katso tuettavat kohteet kohdasta kehitysyhteistyö.
^ Sivun alkuunMeneekö apu perille?
Kaikki UFF:n lähettämät lahjoitukset menevät perille. Avun perillemeno valvotaan tarkasti: avustuskohteet raportoivat toiminnastaan säännöllisesti ja niiden kirjanpidon tarkastaa kansainvälinen tilintarkastusyhtiö. Lisäksi vuosittain tehtävillä raportointimatkoilla kartoitetaan tuettavien projektien tulokset ja toimivuus. Suomen UFF-yhdistyksen talouden valvonta ja raportointi noudattaa suomalaista hyvää kirjanpitotapaa ja tilintarkastuksen suorittaa tunnettu kansainvälinen tilintarkastusyhtiö.
^ Sivun alkuunMiksi UFF ei myy vaatteita halvemmalla vaikka se saa ne ilmaiseksi?
Suomen UFF-yhdistys avustaa kehitysyhteistyökohteita vuosittain yli miljoonan euron arvoisella avustusmäärällä. Tästä kaksi kolmasosaa on taloudellista kehitysapua ja yksi kolmannes vaateapua. Vaatemyynnillä kerätään varoja kehitysapuun. Lisäksi vaatemyynnin tuotoilla katetaan keräys- ja kierrätystoiminnan kulut. On totta, että esimerkiksi uuden puseron saattaa saada tarjousmyynnistä samalla hinnalla kuin UFF:stä, mutta kierrätetty pusero voi hyvinkin olla materiaaliltaan laadukkaampi ja näin sen käyttöarvo voi olla jopa suurempi kuin tarjouspuseron.
Vaatteiden hintataso on laskettu niin, että tuloksena on kehitysapua. Kanta-asiakkaat saavat ostoistaan alennuksen. Myös sesongin päättyessä alennusmyynissä hinnat alenevat jopa yhteen euroon vaatteelta. Kaikki tämä kuuluu siihen toimintamalliin, jonka olemme käytännössä hyväksi todenneet ja jonka avulla saamme kokoon satoja tuhansia euroja kehitysapua vuosittain. Kotimaassa myytävien vaatteiden määrä on vuotuisesta keräysmäärästä noin 6 %.
^ Sivun alkuunMiksi UFF myy vaatteita myös tukkumyynnissä?
Ne noin 94 % kerätyistä vaatteista, jotka eivät sovellu vähittäismyyntiin, on kierrätettävä muita kanavia pitkin. Yksi kierrätyskanavista on tukkumyynti, jolla myös kerätään varoja kehitysapuhankkeille. Lisäksi kaikkea kerättyä vaatetta ei voi lähettää kohteille Afrikkaan, koska materiaali ei ole Afrikan ilmastoon sopivaa ja afrikkalaisten yhteistyökumppanien toiveesta lahjoituksia on annettu enemmän taloudellisena apuna. Nämä vaatteet kierrätetään tukkumyynnin kautta. UFF:n tukkumyyntipiste on Klaukkalan lajittelukeskuksella, jossa myynti tapahtuu suurissa kiloerissä eikä yksittäisinä vaatekappaleina kuten vähittäismyynnissä.
^ Sivun alkuunKuka omistaa UFF:n?
UFF:ää ei omista kukaan, sillä UFF on yleishyödyllinen rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen korkeinta päätäntävaltaa käyttää vuosikokous, joka valitsee hallituksen jäsenet kolmivuotiskaudeksi. Päivittäisestä toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja.
^ Sivun alkuunMitä yhteistyökumppani ADPP Mosambik tekee?
ADPP Mosambik on vuonna 1982 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka on rekisteröity 1993. ADPP Mosambik ylläpitää 44 kehitysyhteistyöhanketta, joissa loppuhyötyjiä on vuositasolla noin 500 000. ADPP:n hankkeissa työskentelee puolisentoista tuhatta kehitystyöntekijää. Hankkeet kattavat seuraavat alat: lasten ja nuorten koulutus, ammatillinen koulutus, opettajakoulutus, yhteisölliset hankkeet, talouskehitystä avustavat hankkeet, hätäapu, hiv/aids-ohjelmat, kehitystyöntekijöiden koulutus, vapaaehtoisohjelma ja varainhankintaohjelmat.
^ Sivun alkuunMiten käytetyn vaatteen vienti vaikuttaa kohdemaan vaateteollisuuteen?
Mosambikissa on vaatteista kaiken kaikkiaan alitarjontaa. YK on arvioinut vaatteiden vähimmäistarpeeksi olosuhteiltaan Mosambikin kaltaisessa maassa 6 vaatetta henkilöä kohden vuodessa. Mosambikissa tekstiilien kokonaistarjonta on vain 4,5 vaatetta henkilöä kohden. Asiaa koskevan tutkimuksen (Niras a/s, 1999) mukaan uusilla tuontivaatteilla on paikallista tuotantoa paremmat kilpailuedellytykset. Paikallisen tuotannon kasvua rajoittavat kuitenkin rakenteelliset ongelmat: vanhentunut tuotantokoneisto, investointien vähyys, ontuva markkinointi- ja jälleenmyyjäverkosto, teknisten innovaatioiden vähyys, pula pätevästä henkilökunnasta ja markkinatrendien huono tunteminen. Kotimainen uustuotanto kilpailee siis ulkomaisen uustuonnin kanssa.
Paikalliset viranomaiset ovat myös edellyttäneet vaateavulla olevan aktivoivaa vaikutusta eli vaatteiden vapaa jakelu ei ole sallittua. Myöskin vaatteiden jakelun oikeudenmukaisuus ja avun perillemenon varmistaminen olisi vaikeaa. Kun vaate myydään, menee apu - tuotto vaatemyynnistä - niille jotka sitä eniten tarvitsevat ja niin että se hyödyttää laajasti ja pitkävaikutteisesti koko yhteisöä. Tarjoamalla lapselle ja nuorelle koulutuksen hän saa pitkävaikutteisen avun.
^ Sivun alkuunUFF-yhdistyksiä on myös muissa Euroopan maissa. Ovatko ne yksi ja sama yhdistys?
Yhdistykset eivät ole yksi ja sama yhdistys. UFF-yhdistysten toimintamalli, kierrätyksestä kehitysapua, on sama. Varsinaiselta toiminnaltaan ja hallinnoltaan yhdistykset ovat toisistaan erillisiä. Suomen yhdistys on siis hallinnoltaan kuin myös taloudeltaan oma itsenäinen organisaationsa, jonka toimintaa johdetaan Suomesta.
^ Sivun alkuunMikä on UFF:n ja Humana People to People:n välinen suhde?
Kansainvälinen Humana People to People on koko nimeltään The Federation for Associations Connected to the International Humana People to People Movement. Siihen kuuluvat jäseninä pohjoisen ja etelän maayhdistykset. Maayhdistyksiä on yhteensä 30: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Humana People to People -liikkeeseen kuuluvat yhdistykset tunnistaa nimestä UFF, Humana People to People, Planet Aid, DAPP tai ADPP. Maayhdistykset maksavat kansainväliselle HPP:lle eli Federaatiolle jäsenmaksua, jolla katetaan projektien tilintarkastukset, vaate- ja rahalahjoitusten koordinointi, kehitysprojektien kehittäminen ja niihin liittyvät tutkimustyöt, uusien projektien neuvontatuki, varainhankintaohjelmien kehittäminen, yhteydenpito eri yhdistysten välillä ja projektien työntekijöiden koulutus.
^ Sivun alkuunKuinka monta työntekijää Humanan kehitysprojekteilla työskentelee?
Kehitysmaissa toteutettavissa Humanan kehitysprojekteissa työskentelee yhteensä noin 5000 henkilöä, joista noin 500 on kansainvälistä työntekijää.
^ Sivun alkuunMiksi Tvindin opettajaryhmä liitetään UFF:ään?
UFF:n käyttämä toimintamalli vanhasta vaatteesta kehitysavuksi on kehitetty 1970-luvulla Tanskassa toimineen Tvindin opettajaryhmän piirissä. Ryhmän juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin joukko sosiaalista vastuuta tuntevia opettajia perusti Tvind Travelling Folk High school -kansanopiston. Kansanopisto saavutti suurta suosiota ja opistoja perustettiin lisää. Opistoissa työskenteleviä opettajia alettiin kutsua opettajien ryhmäksi.
Vuonna 1977 nämä aktiivit perustivat Tanskaan UFF-yhdistyksen, joka keräsi lahjoituksia (vaatetta ja rahaa) ja toimitti avun Rhodesiaan pakolaisleirille (nyk. Zimbabwe) Etelä-Afrikan apartheidiä paenneille. Keräys- ja avustustoimintaa harjoitettiin aluksi vapaaehtoisvoimin, myöhemmin toiminnan kasvaessa työ edellytti vakituista ammattihenkilökuntaa. Samaa toimintamallia käyttävä järjestö perustettiin myöhemmin Ruotsiin. Suomeen perustettiin UFF-yhdistys vuonna 1987. Varsinaiselta toiminnaltaan organisaatiot ovat erilaisia ja hallinnoltaan toisistaan erillisiä.
^ Sivun alkuun